Kun etsin vanhempia kuvia Mikistä, satuin tietty löytämään myös kuvia ja pari videotakin puuhaOskarista pentuna! Kuinka valloittava se onkaan ollut pienenä!

Ensimmäisessä videossa Oskari opettelee puuhaamaan molekyylilelun kanssa johon olen ilkeästi pudotellut sen ruokanappuloita. Toisessa videossa Oskari hyökkii kameran päälle ja haukkuu minulle.


Oskari oli helppo pentu. Siis oikeasti! Mitä nyt pissaili lattialle pentumaiseen tapaan, mutta ei purrut käsiä, ei jalkoja. Kuljeskeli takapuoli keinuen pitkin poikin ja nautiskeli vain elämästään.




Tässä Oskari ensimmäisiä kertoja ulkona kylmässä maailmassa. Tarkoituksena oli että Oskari lasketaan maahanja se kirmaa iloisesti ensin Karrin luota minun luokse ja minun luota Karrin luokse.
Noh, kun Oskarin laski maahan, se kääntyi heti Karria kohti ja käpertyi mahdollisimman pieneksi palloksi. Jos sen sattui jättämään yksin kylmälle ruoholle, se päästi maailman hellyttävimmän minuapaleleejaolenmärkäjayksinjaminuapelottaa- ulvonnan. Onneksi se aika äkkiä oppi ettei tarvinnut mitään pelätä ja sitten vauhtia alkoi löytyä vähän liikaakin.




Tässä onnistumisen hetki kun Oskari oli irti puistossa ja se olisi mielellään mennyt tapaamaan ohikulkijaa. Eipäs mennyt kun käskin! Jee!


Mulla meinaa olla inspiraatio hukassa. Voin laittaa miljoona kuvaa kaikista meidän ulkoilureissuilta, mutta mitään ihmeitä en osaa kirjottaa. Mitä te haluaisitte tietää?