Kymmenen päivän antibioottikuuri kourassa ja koira aivan tillintallin.
Soitin aamulla lääkäriin erittäin huonosti nukutun yön takia ja varasin Wissille ajan heti tälle päivälle. Sain ajan 10.30. Kävin koulussa pyörähtämässä tunnin ja Wissi oli takakontissa sen aikaa. (Oli pakollinen luento, joten piti käydä kääntymässä.)
10.50 päästiin Akuutissa odotushuonetta pidemmälle, mutta siis Wissi odotti autossa äiskän kanssa sen aikaa että Wissi kutsuttiin sisään, mahdollisen kennelyskän takia. Noh, keuhkot kuunneltiin ja sydän oli ok, mutta hengitysäänet epänormaalit. Ensin lääkäri mietti alkavaa keuhkokuumetta, miksi Wissin tila olisi hyvin voinut muodostua.
Huomasin myös yhteyden takapuolen nuolemisen ja yskän takana. Anaalirauhaset piti tyhjentää. Toinen oli normitäynnä, toinen tositäynnä ja Wissi kauheasti arasteli sitä kun lääkäri tyhjensi. Reippaasti tytteli kuitenkin antoi tehdä homman loppuun pientä vikurointia lukuunottamatta. Eli siis luultavasti takapuolen nuoleminen-> jotta rauhaset tyhjenisivät, oli aiheuttanut Wissille tulehduksen. Diagnoosissa lukikin sekä kurkunpääntulehdus että nielutulehdus.
Kuitenkin otettiin keuhkokuvat sivuilta ja päältä, ja Wissi oli edelleen reipas. Keuhkoissa oli vähän tihentymää?, mutta muuten ok ja sitten Wissi vielä rauhoitettiin ja kurkku tutkittiin paremmin. Näytti meillekin nielurisat ja kurkunpään jotka oli kirkuvan punaiset ja jotain limaakin siellä oli.
Wissi heräili hetkisen meidän kanssa takahuoneessa ja sitten meitä pyyrättiinkin jo ulos heti maksun jälkeen. Wissi raahusti eteenpäin pitkin eläinlääkäriaseman seinää ja me tuettiin sitä kummaltakin puolelta kun kävely meinasi olla huteraa. Varmaan sillä silmissä heitti kun piti jäädä aina seisomaan ja katselemaan maailmaa. Lopulta kannoin sen viimeiset metrit autoon kun neito ei olisi millään enää kävellyt.
Kävin itte vielä koululla ja kun äsken tulin kotiin niin täällä se koira makaa peittoihin kääriytyneenä ja äiti on ollut sille seurana, ja vahtinut vointia. Huomenna sitten aloitetaan antibioottikuuri ja toivotaan että kunto lähtee kohenemaan.
Me Oskarin kanssa taidetaan lähteä viettämään vähän laatuaikaa yhdessä kun Wissi on ihan tööt.
Seuraillaan tilannetta, mutta luultavasti saatiin Wissi sen verran ajoissa hoitoon ettei mitään vakavampaa ehtinyt kehittyä.
Soitin aamulla lääkäriin erittäin huonosti nukutun yön takia ja varasin Wissille ajan heti tälle päivälle. Sain ajan 10.30. Kävin koulussa pyörähtämässä tunnin ja Wissi oli takakontissa sen aikaa. (Oli pakollinen luento, joten piti käydä kääntymässä.)
10.50 päästiin Akuutissa odotushuonetta pidemmälle, mutta siis Wissi odotti autossa äiskän kanssa sen aikaa että Wissi kutsuttiin sisään, mahdollisen kennelyskän takia. Noh, keuhkot kuunneltiin ja sydän oli ok, mutta hengitysäänet epänormaalit. Ensin lääkäri mietti alkavaa keuhkokuumetta, miksi Wissin tila olisi hyvin voinut muodostua.
Huomasin myös yhteyden takapuolen nuolemisen ja yskän takana. Anaalirauhaset piti tyhjentää. Toinen oli normitäynnä, toinen tositäynnä ja Wissi kauheasti arasteli sitä kun lääkäri tyhjensi. Reippaasti tytteli kuitenkin antoi tehdä homman loppuun pientä vikurointia lukuunottamatta. Eli siis luultavasti takapuolen nuoleminen-> jotta rauhaset tyhjenisivät, oli aiheuttanut Wissille tulehduksen. Diagnoosissa lukikin sekä kurkunpääntulehdus että nielutulehdus.
Kuitenkin otettiin keuhkokuvat sivuilta ja päältä, ja Wissi oli edelleen reipas. Keuhkoissa oli vähän tihentymää?, mutta muuten ok ja sitten Wissi vielä rauhoitettiin ja kurkku tutkittiin paremmin. Näytti meillekin nielurisat ja kurkunpään jotka oli kirkuvan punaiset ja jotain limaakin siellä oli.
Wissi heräili hetkisen meidän kanssa takahuoneessa ja sitten meitä pyyrättiinkin jo ulos heti maksun jälkeen. Wissi raahusti eteenpäin pitkin eläinlääkäriaseman seinää ja me tuettiin sitä kummaltakin puolelta kun kävely meinasi olla huteraa. Varmaan sillä silmissä heitti kun piti jäädä aina seisomaan ja katselemaan maailmaa. Lopulta kannoin sen viimeiset metrit autoon kun neito ei olisi millään enää kävellyt.
Kävin itte vielä koululla ja kun äsken tulin kotiin niin täällä se koira makaa peittoihin kääriytyneenä ja äiti on ollut sille seurana, ja vahtinut vointia. Huomenna sitten aloitetaan antibioottikuuri ja toivotaan että kunto lähtee kohenemaan.
Me Oskarin kanssa taidetaan lähteä viettämään vähän laatuaikaa yhdessä kun Wissi on ihan tööt.
Seuraillaan tilannetta, mutta luultavasti saatiin Wissi sen verran ajoissa hoitoon ettei mitään vakavampaa ehtinyt kehittyä.
