Basso.
Punainen kääpiöpinseri, synt. 14.11.2010
Musta hännänpää.
Siinä oleellisimmat.

Meillä on siis uusi perheenjäsen, taas. Basso muutti meille eilen, sunnuntaina. Karri kävi hakemassa sen Porista, kävi mutkan Helsingissä ja matkusti junalla Ouluun. Koirat oli valmiina portin takana olohuoneessa odottelemassa kun ovi aukesi ja uusi pentu saapui taloon. Basso arkaili isojen koirien hajuja eikä uskaltanut ihan suoraa päätä rynnätä ovesta sisään. Karri tervehti isommat ja sillä aikaa minä ja Basso tutustuttiin eteisen lattialla.

Wissi pääsi ensin tutustumaan tenavaan.
Päästin sen portista ja Basso oli juuri huomannut koirien ruoka-astiat eteisessä. Se ei malttanut vilkaistakaan Wissiä kun tämä meni haistelemaan. Hetken Wissi heilutteli häntää ja nuuski Basson joka puolelta, sitten kumpainenkin jatkoi omia touhujaan. Oskari meinasi olla vähän vallaton kun halusi niin kovin tutustua. Oskari pyydettiin maahan ja siinä ne nuuskuttelivat nenät vastakkain kummatkin samalla tasolla.

Siinä se sitten olikin. Elämä jatkui pennun kanssa. Basso haki muutaman kerran Wissiä ja Oskaria leikkiin illan aikana, mutta sitten piti kipittää karkuun kun toiset tulivat liian lähelle. Puuhakas ja erittäin täräkkä pentu joka on saanut meidän kummatkin jo vuotamaan verta. Hmm, tarkoittanee siis sitä että koulutusmetodeissa on parantamisen varaa. Olen ihan sataprosenttisen varma (tällä hetkellä) että Basso on haastavin näistä kolmesta. Vaikka Wissin kanssa on ollut vaikeaa eroahdistuksen kanssa ja Oskarikin välillä näyttää miten ei totella, niin tuo pieni pentu omistaa suuremman egon kuin nuo kaksi yhteensä.



Basson kanssa saa vähän harjoitella tuota yksinoloa kun m m m m m m m m m m m m m m m m m m ++++++++++++´                                                                                    ´´´´´´´´´´´´´´´´´´´87777777777777777777777777777777777777777.
Kukaan ei ole vielä kieltänyt ettei koiranpentu saa olla sylissä kun kirjoittaa blogia. Basso tahtoi ensin maistella näppistä, sitten se halusi vähän kirjoittaa. Sitten se pääsikin takaisin lattialle, kun tarvitsen näppäimistön kokonaan itselleni.

Niin tuosta yksinolosta. Saattoi tehdä vähän hallaa Basson yksinololle kun Karri kävi sen kanssa vielä välipysähdyksellä Helsingissä. Pentu pieni oli niin monessa paikassa peräkkäin ettei nyt vielä tiedä että ollaanko täälläkin vain hetki. Eilen illalla Karri ei voinut mennä edes vessaan ilman että Basso huusi kuin syötävä kyseisen huoneen oven takana. Tänään asiat on menny jouhevammin, ja vessassa saa jo käydä kummatkin ilman erityistä seremoniaa. Tilanne (vielä) hallinnassa.
Kaupassa me yritettiin käydä tänään.  Tai no käytiinkin kaupassa ja kun tultiin kotiin niin meteli oli aika sietämätön. Katottiin nauhalta ja siellä Wissi ja Basso huutaa ja ulvoo kilpaa. Ei kovin hyvä aloitus, mutta nyt ollaan ahkerasti availtu ulko-ovea, toinen on käyny välillä rapussa ja ollaan siedätetty Bassoa ulko-oven ääniin. Sitä ei vois vähempää kiinnostaa. Varmaan eri asia sitten kun ollaan oikeasti lähdössä.

Päätettiin että Wissi menee muutamaksi yöksi hoitoon vanhempien luokse ettei se omalla haukullaan pahenna Basson orastavaa eroahdistusta tai erovitutusta. Luulen että kyse on jälkimmäisestä, koska Basso ei kuitenkaan koko ajan ole meidän perään enää katsomassa. Tehdään nyt tehokasta harjoittelua tässä alkuviikko ja toivotaan että ensi viikonlopun jälkeen ongelma on kadonnut.
Paino sanalla toivotaan, koska eihän tuosta voi tietää.

Bassosta Wissiin. Wissi sai nyt kaikki neljä pistosta nivelrikolääkettä jonka lääkäri sille määräsi, pienien vastoinkäymisien jälkeen. Ollaan nyt sitä mieltä että jalka on voinut paljon paremmin pistoksien jälkeen. Tänään Wissi kylläkin arasteli jalkaa ja annoin kipulääkettä, mutta jalan varominen on olematonta verrattuna siihen kuinka paljon Wissi sitä varoi aikaisemmin. Toivotaan että lääke tepsii pitkään, korkeintaan muutaman kuurin vuodessa sitä saa antaa.

Oskari on vähän oppinut pitämään puoliaan koirapuistossa. Jos sitä alistaa sitä itseään nuorempi uros, Oskari voi kyllä murahtaa, rähähtää ja näykätä tarpeen mukaan. Jos moni koira on Oskarin kimpussa, se ei uskalla pitää puoliaan. Silloin mennään aina itse auttamaan se pois pinteestä, varsinkin jos toisten koirien omistajat eivät huomaa omiaan kutsua pois.
Olen aika ylpeä kun Oskari on reipastunut niin paljon. Se on saanut itseluottamusta kun joku nuorempi koira onkin totellut sitä kun se on murissut ja näyttänyt kaapin paikkaa. Oskari tulee kuitenkin aina olemaan meidän perheen vauvakoira... vaikka luulisi että Basso olisi jotenkin vienyt pikkukoiran paikan. Bassoa ei kyllä missään nimessä saa erehtyä pitämään pienenä koirana. Sitä ei voi lällytellä samalla tavalla kuin Oskaria :) Oskari jatkaa perheen pienen (surkean) koiran paikalla <3

Nyt täytyy keskittyä koulutehtäviin kun koirat nukkuu ja on hiljaista. Sitten taas menoa ja meininkiä ja lähdetään ulkoilemaan. Lisää kuvia tulossa joskus :D