Kaikki lähti liikkeelle tästä nyytistä. Täsä kuvassa on vielä syksy/alkutalvi 2008 kun Oskari kotiutui meille.
Onni haluttiin totuttaa Oskariin kun Onni ei tule toimeen muiden koirien kanssa. Sitä pelottaa liikaa.
Taloon muutti maalis/huhtikuun vaihteessa Wissineiti Espanjasta.
Perhe siis kasvoi yhdellä jäsenellä. Oskarista ja Wissistä tuli hyvät ystävykset.
Vappua vietettiin Seurasaaren tunnelmissa. Wissiä yläkuvassa meinaa itkettää kun Anni on liian kaukana.
Oskarista kehkeytyi varsinainen sylikoira kun aikaa kului.
Onnikin lopulta ymmärsi että isot bodyguard koiraystävät ovat ihan kivoja, vaikka kyllä Onni vielä tahtoo äristellä näille tutuillekin.
Näin joulun ja uuden vuoden lähestymisen kunniaksi kesäisiä kuvia meidän laumasta. :) Lisään piakkoin myös kuvia joulutunnelmista.
Huh huh, kyllä tämä elämä nyt on varsin jännää kun Oskarille tuli kutsukirje kevään, tai no tammikuun testeihin. 7.1.10 on luovutuspäivä ensimmäiselle testijaksolle joka kestää peräti neljä viikkoa. Vaikka Oskari onkin niin ihana ja kaikkea niin toivottavasti se pärjäisi testeissä ja osoittaisi olevansa iso mies ja siitä tulisi hyvä opas, vaikka olisihan se ihana jos pallero saisi jäädä meille...Wissi on osoittanut oppivansa jotain. Eroahdistus alkaa olla enemmän ja vähemmän taaksejäänyttä elämää. Välillä tuntuu pahalta kun lähdetään monta kertaa päivässä pois, välillä jopa Oskarin kanssa, ja silloin pitää pitää meteliä, mutta aina kun tullaan takaisin kotiin niin koira on hiljaa ja peti lämmin. Siellä se nukkuu.
Kuvia ei ole tullut otettua kun pihalla on niin pirun pimeää pitkin päivää. Ei ole kiva mennä puistoon kun vettä tulee niskaan ja koirat on niin rapaisia kuin olla ja voi. Ja nyt ollaan jo sentään joulukuussa.
Tänään on yhden kiharatukkaisen kirjoittajan syntymäpäivät.
Eilen oli yhden mustan labradorin nimipäivät.
Koirat odottelee vielä tämän aamun ruokaa, kun on oltu porukoilla tässä aamusta. Siellä ne epätoivoisesti syö seiniä ja ovenkarmeja kolmestaan kun eivät saa ruokaa. Niin ja tosiaan kolmestaan, Rokka poika on meillä hoidossa tällä hetkellä.
Kun tuli sanomista tästä meidän blogin hiljaisuudesta niin tässäpä tätä kuvamateriaalin muodossa iskän koneelta. Ehkäpä tässä taas muistaa laitella kuulumisia kun joku muistaa muistuttaa :D
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä Osetti. Katsotaan löytyykö muuta ihanaa!
No ei, mutta ens kerralla sitte (joka ei toivottavasti ole vuoden päästä :o)
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä Osetti. Katsotaan löytyykö muuta ihanaa!No ei, mutta ens kerralla sitte (joka ei toivottavasti ole vuoden päästä :o)
Hyviä huomenia kaikille ahkerille lukijoilleni. Tuossa sunnuntain ratoksi kävimme Länsimäen koirapuistossa tapaamassa sielunveljeäni Obea. Meillä synkkasi kyllä hyvin ja painittiin lämpimässä auringossa milloin mitenkin päin. Meidän hinohelma espanjan neito ei ensin lämmennyt leikkiin mutta juoksipa vain meidän kanssa ja pörisi kun vähän aikaa oli nuilottanut yksinään. Wissi kyllä huutelee tuolta ettei asia ole ollenkaan näin. Ehkä minä liioittelen vähän ;)
Koska kuvat ertovat enemmän kuin tuhat murinaani (varsinkaan kun kukaan ei koskaan ymmärrä mitä haluan) niin tässä meidän reissu kuvina. Wissi haluaa ängetä kommentoimaan kuvia niin minä jään vain katselemaan.
(Kuvat ei ole oikeassa järjestyksessä kun niitä oli niin paljon(ja on vielä lisää) että olihan ne mahdotonta saada tyylikkääseen järjestykseen. Enjoy!)
Pienet pirpanapojat löysivät heti yhteisen sävelen ja omistajat yhdessätuumin katsoivat että meidän pentu on vanhempaa Obea isompi. Ihan meinasi espanjatar pakahtua ylpeydestä kun kerrankin pentua noin kovin kehutaan. Ollaanhan me samaa perhettä, after all.
Minä pysyttelin viisaana tyttönä vähän kauempana (aina välillä) joteivät hentoiset gasellinjalkani katkeaisivat kovassa menossa. Mutta eipä sitä kauaa jaksanut kun teki mieli pyrähtää taas.
Roosa poseerasi Annin kameralle kuin vanha tekijä, mutta liikkeessä ollessaan siitä ei paljon kuvia saanut napsituksikaan.
Jotten aivan erehdy niin tässähän on kaksi labradoria, eikö. Kunnon kuolamasiinoita. Sivillä pienillä huulilla varustettu tyttö ei voi ymmärtää kuinka nuo saavat sellaisen määrän limaa aikaan!
Tässä tämän päivän saldo. Paljon TOIMINTAA kahden labradoriuroksen kesken ja muutama arpi lisää ^^ kerrassaan onnistunut reissu!
