 |
| Oskarin ja Wissin uudet pannat :) |
Me vietetään nyt joulua koirien kanssa mun porukoilla ja koirat tykkää ku on tutut maisemat ja pääsevät haistelemaan uusia tuoksuja välillä. Suolalohi olis tänään kovasti kiinnostanu tätä meirän pariskuntaa, mutta mun piti olla tiukkana kun Wissi työnsi pään pöydälle ja meinasi haukata suoraan kädestä kalan parempiin suihin :D Aika ahne koira kyllä. Eivät onneksi saaneet kalaa, oli sen verran suolaista että olis saattanu janottaa.
Huomenna onkin sitten aatonaatto ja menen hakemaan vielä omaan kotiin jääneet koirien lahjat ja muita pikkuasioita. Sitte loikoillaan ja poltellaan kynttilöitä ja tunnelmoidaan koirien kanssa. :)
Käytiin tuossa viime viikon torstaina tämmönen pidemmän kaavan mukaan tehty lääkärireissu.
Alkusyinä olivat Wissin ontuminen toista etujalkaa, joka alkoi edellisenä iltana, Oskarin anaalirauhasten puhdistus sekä Wissin mahdollinen silmätulehdus.
Eipä sitä voinu tietää että siitä tulee vähän isompi reissu, eikä pelkillä tipolla pärjätä. Wissi nostettiin ensin pöydälle. Silmä katsottiin, ei haavoja, mutta rakkulainen silmätulehdus löytyi kun lääkäri katsoi vilkkuluomen alle. Eli siihen sitten 10 päivän silmävoidetippakuuri.
Sitten jalan vuoro. Taivutella sai varpaat ja nilkat ja muutenki ihan normaalisti, mutta olkanivelen kun laittoi ihan ääriasentoon niin meinasipas vinttityttö napsasta lääkäriä. Luulin ettei koiran jalka voi edes taipua niin paljon, mutta kai se voi. Eli Wissille rauhoittavaa nassuun seuraavaksi ja odotellaan että neidiltä menee taju.
Oskarin vuoro mennä pöydälle. Hyvinhän se Oskari hyppäsi mutta kun lääkäri rupesi kopeloimaan takapuolta niin koira alkoi painamaan ihan koko painollaan kohti pöydän reunaa ja meinasi tippua. Raasu oli niin säälittävä, mutta onneksi putsaus oli nopeasti ohi. Ei ollut mitään tulehdusta, mutta täynnä olivat ja haju oli taas i-ha-na!
Niin ja sitten lääkäri katsoi korvaan. Hip hei! Siellä asui taas äkäinen hiivatulehdus. Ei me oltu sitä vielä itse edes huomattu kun ei Oskari kauheasti korviaan ole rappaillut. Mutta niin vain oli korvakäytävä tukossa eritteistä taas.
Ja Oskari ansaitsi kahden viikon korvatippa ja korvienputsauskuurin ja kontrollikäynti on varattu 23.12 klo 8.00.
Wissi nukahti lopulta ja se vietiin sitte röntgeniin. Saatiin odotella Karrin ja Oskarin kanssa aika pitkään ja sitten pääsin Wissiä tökkimään hereille. Eihän se tyttö olis millään tahtonu nousta. Lääkäri tuli näyttämään kuvat. Etujalassa ei ollut mitään ihmeellistä ja nivelet oli kunnossa. Pattimaisesta ei taipuvasta takajalasta mainitsin ja se kuvattiin myös ja siellä olikin sitten rikkoa ihan kivasti.
Jalka on joskus murtunut ja siinä oli kai ylimääräinen luunpalanen ja toinen luu oli jotenki kasvanu oudon malliseksi osittain. Luupiikin luulin näkeväni yhdessä kohtaa, mutta siitä en tiedä. Lääkäri sanoi että paha nivelrikko on jo menossa ja se on kipulääkettä joka päivälle tai piikkikuuri (en muista lääkettä) jotka auttaa tulehdukseen ja tukee niveliä. Tänään mun pitäisi pistää Wissille itse toinen piikki ja vielä on kaksi sen jälkeen jäljellä viikon välein. Niiden lisäksi voi vielä antaa kipulääkettä jos koira näyttää kipuilevalta ja piikkisarjan voi ottaa 3-4kertaa vuodessa tarvittaessa.
Tässä tällä erää.
Alkusyinä olivat Wissin ontuminen toista etujalkaa, joka alkoi edellisenä iltana, Oskarin anaalirauhasten puhdistus sekä Wissin mahdollinen silmätulehdus.
Eipä sitä voinu tietää että siitä tulee vähän isompi reissu, eikä pelkillä tipolla pärjätä. Wissi nostettiin ensin pöydälle. Silmä katsottiin, ei haavoja, mutta rakkulainen silmätulehdus löytyi kun lääkäri katsoi vilkkuluomen alle. Eli siihen sitten 10 päivän silmävoidetippakuuri.
Sitten jalan vuoro. Taivutella sai varpaat ja nilkat ja muutenki ihan normaalisti, mutta olkanivelen kun laittoi ihan ääriasentoon niin meinasipas vinttityttö napsasta lääkäriä. Luulin ettei koiran jalka voi edes taipua niin paljon, mutta kai se voi. Eli Wissille rauhoittavaa nassuun seuraavaksi ja odotellaan että neidiltä menee taju.
Oskarin vuoro mennä pöydälle. Hyvinhän se Oskari hyppäsi mutta kun lääkäri rupesi kopeloimaan takapuolta niin koira alkoi painamaan ihan koko painollaan kohti pöydän reunaa ja meinasi tippua. Raasu oli niin säälittävä, mutta onneksi putsaus oli nopeasti ohi. Ei ollut mitään tulehdusta, mutta täynnä olivat ja haju oli taas i-ha-na!
Niin ja sitten lääkäri katsoi korvaan. Hip hei! Siellä asui taas äkäinen hiivatulehdus. Ei me oltu sitä vielä itse edes huomattu kun ei Oskari kauheasti korviaan ole rappaillut. Mutta niin vain oli korvakäytävä tukossa eritteistä taas.
Ja Oskari ansaitsi kahden viikon korvatippa ja korvienputsauskuurin ja kontrollikäynti on varattu 23.12 klo 8.00.
Wissi nukahti lopulta ja se vietiin sitte röntgeniin. Saatiin odotella Karrin ja Oskarin kanssa aika pitkään ja sitten pääsin Wissiä tökkimään hereille. Eihän se tyttö olis millään tahtonu nousta. Lääkäri tuli näyttämään kuvat. Etujalassa ei ollut mitään ihmeellistä ja nivelet oli kunnossa. Pattimaisesta ei taipuvasta takajalasta mainitsin ja se kuvattiin myös ja siellä olikin sitten rikkoa ihan kivasti.
Jalka on joskus murtunut ja siinä oli kai ylimääräinen luunpalanen ja toinen luu oli jotenki kasvanu oudon malliseksi osittain. Luupiikin luulin näkeväni yhdessä kohtaa, mutta siitä en tiedä. Lääkäri sanoi että paha nivelrikko on jo menossa ja se on kipulääkettä joka päivälle tai piikkikuuri (en muista lääkettä) jotka auttaa tulehdukseen ja tukee niveliä. Tänään mun pitäisi pistää Wissille itse toinen piikki ja vielä on kaksi sen jälkeen jäljellä viikon välein. Niiden lisäksi voi vielä antaa kipulääkettä jos koira näyttää kipuilevalta ja piikkisarjan voi ottaa 3-4kertaa vuodessa tarvittaessa.
Tässä tällä erää.
Olin kuvaamassa torstaina. Koulusta oli vapaata ja päätin lähteä metsäretkelle.
Ilma oli todella kaunis ja sain vangittua talvipäivän aurinkoa edes hitusen ennen kuin se ehti tipahtaa puiden taakse.
Onneksi minun ei tarvinnut olla yksin, sillä seurani oli kovin tavanomainen. Kaksi puupäätä.
Yhtä äkkiä kuin olivat ilmestyneetkin keskelle kuvaa, ne taas häipyivät ihan olemattomiin ja kuulumattomiin (eli keskelle mäntymetsää)
Jatkoin sitkeästi puiden ja lumen kuvaamista vaikka ympärillä pyöri aika kuvauksellisia karvakuonoja.
Tässä muutama tyylinäyte hurttasien omista puuhista.
Ja mikä tästä tekee vieläkin ihanampaa, lumi tuli todella aikaisin eikä ole ihan heti (toivottavasti) sulamassa pois. Täytyy sanoa että tästä alkutalvesta olen nautiskellut. Luulen että koirista ainoastaan Oskari taitaa olla iloinenlumesta. Wissin mielipide muuttuu vaatteiden määrän mukaan. Enkä tarkoita sitä että vaatteet olisi jotenkin inhottavia rouvan mielestä, päinvastoin. Kun on kunnolla vaatetta päällä, viihtyy Wissikin vielä mielellään ulkosalla kovallakin pakkasella. Eilen ei onneksi ollut kuin -5 kun oltiin metsässä.
Palatakseni reissuun. Koirat juoksi itsensä ihan läkähdyksiin ja Oskari veti tauolla lunta naamaansa. Taisi olla poitsulla jano rälläämisen jäljiltä!
Oskari myös palkitsi itseään useilla kepeillä joita auraajan matkalle sattuikaan osumaan. Piti ihan kieltää sitä kun muuten täällä oksenneltaisiin vieläkin kepinpalasia.
Wissiä rupesi suorastaan ketuttamaan että mentiin ilman polkuja ja että jalat jäätyi, joten Wissi tahtoi pois metsästä. Me Oskarin kanssa sitten myönnyttiin ja Wissi reippaasti edellä kulkien me mentiin takaisin metsäautotielle.
Vielä viimeinen vilkaisu ihanaan talviseen metsään, ja kohti kotia.
Tällaisia reissuja voisin tehdä jokaisena aurinkoisena pakkaspäivänä. Ei ollut ehkä ihan yhtä hieno fiilis kuin katsellessa Syötteen huipulta auringonnousua syyslomalla, mutta ihanaa silti.
Tässä vielä luvatut kuvat Wissin uudesta haalarista. Se on saanut paljon kehuja kanssaulkoilijoilta ja Wissi varmastikin pitää siitä koska se lämmittää niin tehokkaasti joka puolelta. Jouduin hieman tuunaamaan takalahkeita, koska selkäosa venyy sivuille jalkojen päälle niin paljon että lahkeet ovat aivan liian pitkät. Käänsin lahkeet kaksinkerroin ja ompelin muutamasta kohdasta kiinni niin etteivät ne pääse lipsumaan pois paikoiltaan. Nyt on tosi hyvä!
Tässä vielä tyylinäyte tossujen kanssa ulkoilusta kun pakkasta oli suunnilleen -17.
Hauskoja talvipäiviä toivottavat Wissi, Oskari ja remminjatkeet!
Muistakaa pukeutua lämpimästi.
