Kävipä sitten niin kun Oskarin kanssa lähdettiin metsäretkelle että törmättiin pieneen jääkarhupoikaseen. Se oli aika syötävän suloinen taapertaessaan hangessa Oskarin perässä. Laukka-askeleet veivät vääjäämättä vielä ihan vinoon, mutta kyllä ne siitä suoristuvat pikkuhiljaa.

Joulun aikaan Oskari ei tiputtanut yhtään karvaa. Miten se tiesikään että jouluna kannattaa olla siisti kun saa lahjoja ja ehkä jotain ekstraruokaakin. Muutama kuukausi eteenpäin ja karvaa oli joka paikassa!

Koira harjataan, lattiat imuroidaan ja ollaan tyytyväisiä. No mutta ei sentään. Koira on edelleen samassa asunnossa ja sillä aikaa kun olohuone on saatu imuroitua, on keittiä ja eteinen jo kylvetty täyteen karvaa. Argh! Onneksi en ole siivousfriikki minkäänlaisessa muodossa, mutta toisaalta kun juuri on saanut siivottua niin siitä puhtaudesta ei ehdi nauttia edes muutamaa minuuttia kun tilanne on jo palautunut normaaliksi.

Nyt tätä kirjoittaessa meillä alkaa jo tilanne vähän helpottamaan. Ehkäpä jo viimeisiä karvoja viedään, vaikka tokihan sitä edelleen lähtee verrattain paljon.


Kun Oskari oli pienempi, opetin sille imurointia. Imuri tietenkin pienellä ja imuroin harjaan jäävät karvat suoraan imuriin. Loppusiivous sitten ja imuroin yksittäiset irtokarvat suoraan koirasta. Oskari istuu ja makaa (toivoisin että se jaksaisi seistä) toimenpiteen ajan eikä tunnu olevan moksiskaan. Mitä nyt näyttää yhtä surkealta kuin aina.


Auringonpalvoja on myös ikuistettu samaan kuvaan meidän karvaoperaation kanssa.



Voi että vähemmän karvoittava koira olisi ihana... jos se näyttäisi Oskarilta, olisi kuin Oskari ja samalla olisi Oskari, mutta ei pudottaisi karvaa.

Oskarin ja Lennin metsäretkeä tulossa--->

Lennin listalta puuttui vielä yksi tuttavuus vähän aikaa sitten, mutta me korjattiin asia kun Lenni tuli käymään meillä kylässä.


Huonolaatuisin kuva ensimmäisenä todistamaan sitä ettei Lenni ollut ollenkaan alakynnessä Basson kanssa tutustuessaan. Basso otti myös pienen pennun yllättävän rauhallisesti vastaan ja pojat sai aikaiseksi jopa leikkiä monta kertaa. Ihan mahtavaa kun vertaa Lennin ja Oskarin ensitapaamisen. Eipä Oskaria pikkupentu paljon leikittänyt.


Välillä Basso komenteli Lenniä sohvalta käsin ja välillä (kuten alempaa kuvasta käy ilmi) Basso makasi pedillä ja Lenni paini Basson ympärillä ja päällä. Näinköhän Basso tunnisti valkoisen jääkarhun pennuksi, kun oli sille niin kiltti ja ymmärtäväinen.



Oskarinkin kanssa Lenni otti pienet painimatsit kun pyysin Basson pois lattialta mun viereen odottamaan ja levähtämään. Lenni on kova poika painimaan. Ja nykyään Oskari osaa jo komentaa pennelin pois tieltä kun ei enää jaksa sen riekkumista. Hyvä Ose!!

Wissi tyytyi omalta osaltaan lähinnä makoilemaan ja katselemaan vierestä kun pojat leikittivät vierasta. Asiaankuuluvat murinat ja hampaiden esittelyt Wissi kuitenkin hoiti alta pois kun Lenni törmäsi sen päälle vähän liian lujaa...

Eipä sillä, että tuon eläimen vauhti olisi siitä hidastunut.


Kun pikku-ukolta hyytyi vauhti, Basso kävi vielä tarkistamassa, että hengittääkö se. Sitten pyysin Basson kauemmas katsomaan ja vahdittiin pentua yhdessä nojatuolista. Kaikki koirat nukkui varmaan reilun tunnin ihan rauhassa eikä Bassonkaan tarvinut koko ajan vahdata josko pentu vähän liikkuisi vaan nukkui yhtä sikeästi kuin normaalistikin.


Kun Lenni heräsi, käytiin Lennin ja Basson kanssa pieni pyörähdys ulkona. Remmissä ollessaan Lenni sai ihme pömpelit ja alkoi haukkumaan ja käymään Basson päälle. Basso vastasi tietty samalla mitalla, mutta lopetti kun olin saanut Lennin pois kiusaamasta. Mokomat viikarit :p


Näiden muutamien ahkerien koiranpentupostauksien jälkeen (joita tulee vielä lisää) toivon että saisin pikkuhiljaa siirryttyä myös omien koirien puuhasteluun. Me kun ollaan nyt jo kaksi kertaa käyty temppukoulussa Basson kanssa...

Kerrankin mulla on kuvia varastossa ainakin kolmen tai neljän postauksen verran. Kaikkea sitä en osaa ahtaa yhteen postaukseen. Minkäs teet!

Palataan vähän suurempiin pakkaslukemiin hiihtoloman aikaan kun käytiin iskän ja Oskarin kanssa mökkikeikka. Saatiin taas lapioida autolle parkkipaikka tien viereen, mutta onneksi sentään oli lapio mukana.

Mökille onneksi pääsi jonkun tekemää moottorikelkkauraa pitkin, ainakin melkein. Viimeiset parikymmentä metriä olikin sitten taas umpihankiryömimistä.

Tehtiin lumitöitä (eli minä tein lumilinnaa kun rupesi lapsettamaan), käytiin jäällä pieni kävelylenkki ja paistettiin makkaraa ja syötiin herkkuja ja juotiin teetä (ja iskä kahvia).










Mitä mä sanoinkaan siitä että mulla on kuvamateriaalia muihinkin postauksiin asti...
...Oskarin karvanlähtö alkoi tässä tämän vuoden puolella ja jatkuu edelleen...
...Lenni seikkailee osa 1
...Lenni seikkailee osa 2
...

Saanen esitellä, meidän lauman alaosaston uusin lisäys:


Lenni tästä jääkarhun pennusta tuli sitten lopulta. Se ehti olla ihan hetken (noin minuutin ajan) sekä Manu, että Valdo, mutta Lenni lokinpoikaseksi penneli sitten ristittiin. Lennillä on ollut vauhdikas ensimmäinen pitkä viikonloppu uudessa kodissaan. Oon ollu aika tarkkaan joka päivä ainakin muutaman tunnin ajan seurustelemassa tuon ihanan pumpulipallon kanssa ja muutamalla kerralla vein pari vierasta mukanani.

Ensimmäisenä Lennin pääsi tarkastamaan Oskari. Lenni heilutti häntää iloisesti mustalle labradorille aidan takaa kun Oskari pääsi eteiseen nuuskimaan. Ensihuuma kesti pari minuuttia ja sen jälkeen Oskari oli täysin sitä mieltä ettei tuollaista pentua olisi tarvinut päästää tähän huusholliin missä Oskaria rapsutellaan paljon. Kukaan ei enää rakasta Oskaria....
Kotiin oli kiire, koska pieni pirulainen yritti pureskella Oskarin häntää. Katsotaan sitten ensi kerralla josko menisi jo vähän paremmin. Lähinnä siis Oskarin puolesta...

Harmillisesti meillä ei ole kuvaa Oskarin kylästelyreissusta, mutta Wissi pääsi lauantai-iltana tutustumaan Lenniin ja silloin minullakin oli kamera matkassa.





Wissi heilutti häntää iloisesti portin takaa ja haisteli Lennin päästä hännänpäähän kun pääsi samalla puolelle porttia. Kuitenkin tämä daami oli vähän samaa mieltä kuin Oskari että tämä pentu on nyt eksynyt ihan väärään taloon. Wissi linnoittautui omalle pedilleen ja kun Lenni tuli liian lähelle niin piti irvistellä ja murista. Pikku-ukko ei vähästä hätkähtänyt, vaan nosti hännän tomerasti pystyyn ja seisoi paikallaan sen aikaa kun Wissi uhitteli. Sitten se käveli katselemaan vähän kauemmas.


















Tokihan piti kokeilla muutamaan kertaan että onko tuo daami ihan tosissaan ettei sitä voi lähestyä päälle kiipeilemällä. Juu, olihan se tosissaan ja Lenni päätti jättää vähän hajurakoa. On kyllä mukava että nämä isommat koirat on kuitenkin sen verran fiksuja etteivät höykkyyttäneet pientä pentua. Wissikin vain murisi ja näytti niin että hänen korkeuteensa tulisi pitää vähän enemmän väliä ennen kuin on kunnolla tutustuttu.



Lenni päätti antaa asian olla ja meni keittiön pöydän alle naama rutussa nukkumaan <3 Aww <3

No sunnuntai sitten.

















Sunnuntaina, eli tänään, Lenni harrasti pienimuotoista ulkoilua minun kanssani, kun vein sen pienelle  kuvaukselle etupihalle.


Riemukas pikkupentu todellakin. Ja rohkea :o Se haluaisi jo kovasti laajentaa takapihalta vähän pidemmälle ja pienet kävelyt mentiin pitkin hankea kun pyörätie ei riittänyt. Hassu.

Tänäänkin Lennillä kävi vieras.
Mosku on menossa hoitoon porukoille vähän ajan päästä ja tuli tervehtimään Lenniä. Hienosti se penneli vaan heiluttaa häntää kaikille tulijoille jaa otti Moskunkin hyvin vastaan. On tosi hyvä että Lenni saa tutustua kaikkiin näihin koiriin heti ensimetreiltä lähtien koska ne kuitenkin tulevat olemaan hyvin tiiviisti sen elämässä mukana jatkossa. Mosku ehkä meidän koiria hiukan vähemmän, mutta on mukava että on mahdollisimman paljon potentiaalisia painikavereita tulevaisuuden varalle!







 Mosku piti tapansa mukaan omaa jutteluääntään kun pyöri Lennin kanssa pitkin olohuonetta.



Huomatkaa erittäin terhakka pysty häntä pikkumiehellä ^


Lenni pisti Moskun ojennukseen kun huomasi ettei tästä poitsusta ole mitään vaaraa. Se rupesi hyppimään ja haukkumaan ja ärhentelemään Moskulle kun yritti saada tätä leikkimään. Ihan mahdoton vesseli. Lähdin itte kotiin päin kun Lenni jäi vielä Moskua viihdyttämään, mutta hyvin näytti pojilla sujuvan.




PS. Meillä alkoi Basson kanssa tänään temppukoulu, mutta siitä toivottavasti lisää joskus toiste, nyt elokuvaa katsomaan.