Sen lisäksi, että meidän perheessä on iloittu uuden pennun tuomista hetkistä, ollaan jouduttu inhottavien kysymysten äärelle. Oskari täytti syyskuun viimeisenä päivänä 11 vuotta. Seuraavana päivänä jouduin viemään Oskarin Kamuun pikaisesti, koska Oskari romahti aamulla. Se makasi lattialla ja hengitti raskaasti. Sydän hakkasi aivan liian lujaa ja katsoin Oskarin olevan todella kipeä jostain. Saatiin onneksi aika reilun tunnin päähän ja sain äidin huolehtimaan Bassosta ja Hyrrästä siksi aikaa.
Tämän julkaisu nyt tietenkin vähän on myöhässä, mutta tässä tunnelmia muutaman viikon jälkeen uuden pennun omistajana: