Koirien vaatteet Metsässä

Toinen joulukuuta metsässä

15.39Anni

Olin kuvaamassa torstaina. Koulusta oli vapaata ja päätin lähteä metsäretkelle.
Ilma oli todella kaunis ja sain vangittua talvipäivän aurinkoa edes hitusen ennen kuin se ehti tipahtaa puiden taakse. 



Onneksi minun ei tarvinnut olla yksin, sillä seurani oli kovin tavanomainen. Kaksi puupäätä.
Yhtä äkkiä kuin olivat ilmestyneetkin keskelle kuvaa, ne taas häipyivät ihan olemattomiin ja kuulumattomiin (eli keskelle mäntymetsää)


Jatkoin sitkeästi puiden ja lumen kuvaamista vaikka ympärillä pyöri aika kuvauksellisia karvakuonoja.

Tässä muutama tyylinäyte hurttasien omista puuhista.


Nyt ei enää onneksi tarvi haikailla syyslomalla nähdyn Syötteen lumimaisemien perään.Meillä on jo OMAA LUNTA!
Ja mikä tästä tekee vieläkin ihanampaa, lumi tuli todella aikaisin eikä ole ihan heti (toivottavasti) sulamassa pois. Täytyy sanoa että tästä alkutalvesta olen nautiskellut. Luulen että koirista ainoastaan Oskari taitaa olla iloinenlumesta. Wissin mielipide muuttuu vaatteiden määrän mukaan. Enkä tarkoita sitä että vaatteet olisi jotenkin inhottavia rouvan mielestä, päinvastoin. Kun on kunnolla vaatetta päällä, viihtyy Wissikin vielä mielellään ulkosalla kovallakin pakkasella. Eilen ei onneksi ollut kuin -5 kun oltiin metsässä.

Palatakseni reissuun. Koirat juoksi itsensä ihan läkähdyksiin ja Oskari veti tauolla lunta naamaansa. Taisi olla poitsulla jano rälläämisen jäljiltä!
Mutta eipä nuo kauaa pysyneet paikoillaan varsinkin kun yllytin juoksemaan vähän lisää. Oli kiva katsoa kun koirat selvästikin nauttivat täysillä juoksemisesta ja vapaudestaan. Wissikin totteli todella hienosti tänne-käskyä jos meinasi lähteä harhailemaan liian kauas. Niin ja Wissillähän oli melkein koko reissun ajan koppa päässä, jos vastaan olisi sattunut tulemaan pupu tai pieni koira. Välillä otin kopan pois että Wissi pystyi antamaan selkään Oselle joka tilaisuuden tullen repi Wissin takkia kun Wissi ei voinut puolustautua.

 
 
 
Hurjan painin jälkeen taas tauko ja Annilta hakemaan nameja. Ai että olen ylpeä noista kun ne niin hienosti tottelivat kumpainenkin.
Käveltiin vähän metsätietä ja poikettiin siltä sitten umpihankeen. Huomaa kunmpi koirista on meillä eräkoirana. Se on luultavasti juurikin se joka kävelee edellä ja auraa muille tietä.

 Oskari myös palkitsi itseään useilla kepeillä joita auraajan matkalle sattuikaan osumaan. Piti ihan kieltää sitä kun muuten täällä oksenneltaisiin vieläkin kepinpalasia.
Huomasin yhtäkkiä ettei Wissi puuhannutkaan enää yhdessä Oskarin ja minun kanssa. Oskari kertoi miksi.

Wissiä rupesi suorastaan ketuttamaan että mentiin ilman polkuja ja että jalat jäätyi, joten Wissi tahtoi pois metsästä. Me Oskarin kanssa sitten myönnyttiin ja Wissi reippaasti edellä kulkien me mentiin takaisin metsäautotielle.
Kyllä Wissille sitten taas vauhti maittoi. Se kävi ihan hurjan lenkin vetämässä ihan täysillä, Oskari ei tietenkään pysynyt vauhdissa mukana koko matkaa. Olisin mielelläni jo mennyt autolle koirien kanssa, mutta Wissillä ei ollu samansuuntaisen suunnitelmat. avasin auton ovet, ja avasin peräluukun että koirat voisi hypätä kyytiin. Kun olivat vielä irti, Wissi päätti ettei haluaisikaan tulla autoon. Se lähti korvat hörössä ravailemaan ihan väärään suuntaan ja oli muka todella innoissaan jostain. Onneksi korvat olivat kuitenkin tallella. Ei tarvinut kuin vähän kysyä että tulisitko Wissi tänne niin johan tyttö laukkasi onnessaan takaisin. Paljon ne söikin nappuloitaan tuolla reissulla.

Vielä viimeinen vilkaisu ihanaan talviseen metsään, ja kohti kotia.


Tällaisia reissuja voisin tehdä jokaisena aurinkoisena pakkaspäivänä. Ei ollut ehkä ihan yhtä hieno fiilis kuin katsellessa Syötteen huipulta auringonnousua syyslomalla, mutta ihanaa silti.

Tässä vielä luvatut kuvat Wissin uudesta haalarista. Se on saanut paljon kehuja kanssaulkoilijoilta ja Wissi varmastikin pitää siitä koska se lämmittää niin tehokkaasti joka puolelta. Jouduin hieman tuunaamaan takalahkeita, koska selkäosa venyy sivuille jalkojen päälle niin paljon että lahkeet ovat aivan liian pitkät. Käänsin lahkeet kaksinkerroin ja ompelin muutamasta kohdasta kiinni niin etteivät ne pääse lipsumaan pois paikoiltaan. Nyt on tosi hyvä!
 Tässä vielä tyylinäyte tossujen kanssa ulkoilusta kun pakkasta oli suunnilleen -17.

Hauskoja talvipäiviä toivottavat Wissi, Oskari ja remminjatkeet!
Muistakaa pukeutua lämpimästi.

You Might Also Like

1 Jälkeä kirjassa

Flickr Images

Yhteydenottolomake