Tänään oli mukavan rentouttava metsäiltapäivä.

Perjantaina klo 16--> ei ole ihan kamalasti ruuhkaa ulkoilupaikoilla ja saatiin olla koko sakki ihan rauhassa keskenämme. Mukana oli Lenni, Oskari, Wissi ja Basso sekä sisko, äiti ja iskä ja minä itte.

Kävelin koirien kanssa ees taas laavulle ja siitä erinäisiin suuntiin, jotta ne saivat siinä nuuskutella ja ryntäillä ympäriinsä. Wissi sai myös olla irti ja nautti täysin siemauksin omasta vapaudestaan. Juoksemista riitti laavun ympäri ja pitkin kangasmetsää ja polkuja, mutta aina Wissi tuli vihellyksestä tai kutsusta takaisin ja pysytteli lähellä.

Oskari tapansa mukaan söi kaiken, mitä nokan eteen sattui ja kävin äitin avuksi kaivamassa sen suusta jonkun ikivanhan sämpylän tjsp. jossa oli... hrrr. en etes halua sanua, matoja! Matosämpylä kaapattiin kakkapussiin ja heitettiin roskikseen. On se kyllä kumma, kun laavun vieressä on roskikset sun muut ni sitä ruokaa ja roskaa pitää heitellä suon reunaan pajukkoon minkä kerkeää. Joskus parisen vuotta sitten Oskarin kitusista on samaisella paikalla kaivettu maissintähkän kappale, joka oli todellakin parhaat päivänsä nähnyt. Yhh!

Wissi löysi tieltä hevosenkakkaa ja ai että sitä oli ihana heitellä pitkin varvikkoa! Voisin kyllä veikata, että osa siitä herkusta päätyi myös neidon vatsaan saakka.

Katsotaan olisiko viikonloppuna aikaa/säätä lähteä vähän pidemmälle kävelylle vaikka tuon pilpasuon ympäri.