Kylläpä se aika nykyään vierähtää nopeasti. Blogi käy mielessä aina välillä, mutta koska tuntuu ettei tänne ole ollut mitään mielekästä sisältöä ja kamerakin on ollut offlinetilassa pitkään, ei mitään ole tullut laitettua ns. paperille asti.

Haluan kuitenkin kertoa lisää meidän koirien yksinolojutuista. 

Viimeksi yksinolohommista jutusteltiin kun tilanne oli aika seesteinen ja Wissi osai olla reippaasti jopa ihan hiljaa kotosalla. Koko ajan kuitenkin jännitin milloin se illuusio normaaliudesta särkyisi.

Noh, särkyihän se, pikkuhiljaa. Wissi lisäsi ääntelyn määrää pikkuhiljaa meidän ns. normaaliin, eli kerran tai kahdesti yksiolon aikana minuutista puoleentoista. Tylsyyttä ja turhautumista kun mitään ei vieläkään tapahdu. Audacity nauhoitti kaiken ja raportoi minulle tunnollisesti päivän päätyttyä.

Selailin tuossa pari kuukautta taaksepäin muistaakseni koirat.comia ja törmäsin digitaldogsitter.com:iin. Joskus kauan sitten olen kuullut tästä ohimennen aiemmin, mutta nyt nappasin heti osoitteesta kiinni ja rupesin tutkimaan. Ilmaisen kokeilujakson vuoksi homma oli helppo laittaa käyntiin. Sen kun rekisteröityi ja laittoi ohjelman päälle.

Digitaldogsitter suosittelee ensin nauhoittamaan pelkästään koirien puuhia ja mahdollisia ääntelyitä ennen kuin alkaa käyttämään äänikomentotoimintoa. Noh, meillä tämä ääntelyasia oli jo harvinaisen hyvin tiedossa ja jopa positiivista kokemusta skypen kautta koirien ohjaamisesta.

Työkaveri vinkkasikin hyvin tämän ohjelman käytöstä: Jos koiralla on tosi paha eroahdistus ja nimenomaan omistajan häviäminen on se kamalin juttu ikinä, voi omistajan yllättävä ääni olla koiralle myös epämiellyttävä shokki. Koira saattaa ruveta hakemaan rakasta omistajaansa asunnosta ja mennä enemmän sekaisin. Good point. 

Mutta koska meillä on kyse nykyään enemmänkin tällaisesta tylsyydestä yms. niin pistettiin homma käyntiin.

Mä olisin halunnut saada ikuistettua kameraan sen hetken ja sen ilmeen mikä Wissin karvasella nassulla oli kun se kuuli mun äänikomennon ensimmäisen kerran ohjelmaa testatessa. Se aloitti tavalliseen tapaansa haukkumalla komentavaan sävyyn, mutta se keskeytettiin. "Wissi mene omalle petille maate, nyt nukkumaan." oli käsky. Ystävällisellä mutta napakalla äänellä ohjattuna. Ja koira hiljeni, täysin. Kesken haukun sen ääni katosi, oli hetken täysin hiljaista ja sitten kuului rapinaa kun se käveli omalle pedilleen ja köllähti maaten.

Ohjelma on ollut tosi tarkka. Sillä voi säätää reagointiherkkyyttä ääniin, sillä meidän mikrofoni otti helposti jopa koirien kynsien rapinan laminaattia vasten ja ohjelma antoi käskyn. Ääni kuuluu näppärästi oikeaan aikaan eikä viivettä ole. 

Olen pitänyt käskyt ystävällisinä ja rauhallisina. Samanlaista puhetta mitä sanon ollessani kotona jos koirat ovat levottomia eivätkä malta rauhoittua. Osaksi ihan vaan siitä syystä jos ohjelma reagoi ääneen mihin ei olisi tarkoitus antaa käskyä, koirat eivät hämmenny kun joku alkaa karjumaan kaiuttimesta kesken veden juonnin tai ravistelun.

Ja täytyy sanoa että muutamaa selaimen ja ohjelman yhteistyöongelmaa lukuunottamatta en voisi olla tyytyväisempi. Napattiin kokeilujakson jälkeen ohjelma kuukausimaksulla käyttöön ja katsotaan kauanko jatketaan.

Naapurit kiittävät, sillä meidän kämpästä kuuluu tällä hetkellä meteliä ainoastaan silloin kun palaan takaisin kotiin ja Basso kommentoi asiaa hetken aikaa. Wissi hämmentyi niin suunnattomasti tästä yllättävästä salapoliisiAnnista joka tietää mitä kinttueläin puuhaa kesken päivän, että on ollut yhtä kokeilua lukuunottamatta kotona hiljaa.

Käytiin jopa visiitti Helsingissä vuoden vaihteessa ja Wissi oli hienosti hiljaa kun käytiin kaupungilla ja syömässä vaikka ennen Wissillä on ahdistanut vähän enempi jäädä oudompaan paikkaan.

Kuvituksena Helsingin reissulta vuoden vaihteen kuvia sekä yksi kuva kiipeilijöistä yhteislenkiltä Johannan kanssa.