Poikien syysretki marraskuussa

19.45Anni

Eipä ollut lunta vielä pari viikkoa sitten. Nyt meillä jo onkin lunta niin että aamulla sai jo kahlata hangessa. Niin, ja hei taas! Pitkästä aikaa!

Ollaan elelty aika mukavaa syyselämää kun mun ei ole tarvinut olla menossa aamukahdeksasta iltaneljään. On saatu nauttia sitä vähästä valosta mitä syksy tarjoaa ja mietitty tulevaisuutta. Koulussa on menossa yrittäjyyden opinnot ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen olisi ajankohtaista. Paljon on ideoita, mutta ne pitäisi jalostaa valmiiksi tuotteiksi.

Äitin kanssa on tullut käytyä ulkoilemassa ja lokakuun puolella kävelin vielä pitkää lenkkiä kotoa vanhempien luokse kerta viikkoon. Lennin kanssa on harjoiteltu hihnakävelyä, se kun ei aina nuorelta mieheltä tahdo luonnistua, mutta on saatu jo muutosta näkyviin.

Lenniparallehan sattui huono arpaonni geelipelissä ja sillä on labradoreilla tavattava kuivakirsuisuus. Näistä kuvista voi nähdä kirsun röpöläisen reunan. Muuten sairaudesta ei koidu mitään haittaa, mutta metsässä rymytessä kirsu alkaa punoittaa ja saattaa hieraantua pahemman näköiseksi. Meille ihmisille haitta on lähinnä kuiva raapiva kuono, kun Lenni tulee tökkimään kuonollaan.

Ostin Lennille kirsuunkin laitettavaa rasvaa, jonka sisältöä en nyt pysty muistamaan. Toivottavasti se auttaisi pitämään kirsun vähän pehmeämpänä eikä se repeilisi niin paljon.

Yhteisten ulkoiluretkien lisäksi me ollaan Oskarin kanssa matkustettu Helsinkiin kahdestaan, mutta siitä toisessa postauksessa, ettei ihan kaikkea tule ahdettua samaa pakettiin.