Ei mitään.
Me ei olla tehty yhtään mitään jännää eikä mitään kertomisen arvoista. Mulla on yks koulutyö mikä vie mun ajan iha täydellisen kokonaan ja ajattelin tämän blogikirjoituksen olevan pieni hengähdystauko kaikesta piirtämisestä ja 'En osaa päättää miten tämän väritän tai mihin laitan tuon lampun tai mitä teen tuolle puulle' -jutuista.

Eilen päivällä me käytiin Oskarin kanssa vähän puistossa suhaamassa niin että saatiin raitista ilmaa. Bassolla oli liian kylmä ulkona kun sen talvivaatevarasto on vähän vaiheessa, joten Wissi jäi Basson seuraksi kotiin kun me lähdettiin ulkoilemaan.

Basso on nauttinut sylikoostaan kun minä olen istunut tässä koneella. Milloin on koirapoika ollut lampaantaljan sisään kääriytyneenä, milloin taas minun peittoni alla. Ja sylissä tietenkin koko ajan.

Koirat on syöny luita aikansa kuluksi


Torstaihin asti meikäläinen on vielä tämän koulujutun kimpussa ja toivottavasti se silloin tulee valmiiksi! Sitten alkaa toki miljoona uutta tehtävää ja kurssia... Eihän toki ole koulustressiä.


Basso sai itselleen pipon tuossa muutama päivä sitten.
Ei arvostanut, yhtään.