Onnellinen koira ja onnellinen omistaja

14.42Anni

Olen seurannut keskustelua, jossa erilaisia koulutusmetodeja kannattavat ihmiset yrittävät saada toisistaan selkoa. Mahdotonta.

Alkuun keskustelu on lähtenyt suomalaisista ongelmakoirakouluttajista. Tästä keskustelu on muotoutunut kahden kunnan välille. Johtajuusajattelun "kolinapurkkien" "jääkauden" sekä "laumapalkan" kannattajat sekä positiivisen vahvistamisen "namittamisen" ja "kukkahattutäteilyn" puolestapuhujat yrittävät saada selkoa toistensa ajatuksista ja osaltaan tyrmäävät toisen kannattaman koulutustyylin täysin.

Haluaisin niin jotenkin summata tämän yli 60 sivua käsittäneen keskustelun ainakin joiltain osin, mutta tajusin juuri etten pysty siihen. En ainakaan yhdessä postauksessa. Keskustelun lukeminen herätti paljon ajatuksia siitä, miten paljon ihmisillä onkaan ennakkoluuloja toisista koulutusmenetelmistä.

Kuten keskustelupalstoilla yleensäkin, toisten sanomisia ja niiden merkityksiä vääristellään sekä luetaan ainoastaan ne kohdat toisten teksteistä, mitkä herättävät eniten tunteita.

Olen aloittanut tähän useita ja taas useita aloituksia, mutta kirjoittajan taitoni eivät riitä. Tulen siis siihen tulokseen tällä erää, että olkaa kaikki sitä mieltä mitä olettekin. Ei ole kauaa kun minäkin olin koirankoulutusasioista aivan toista mieltä kuin nykyään. Tai oikeastaan en ollut mitään mieltä. Tein vain niinkuin "kokeneemmat" neuvoivat. Sellaista se on. Ihminenkin oppii.

Uskoisin, että jokaisella koiranomistajalla on halu saada itselleen onnellinen lemmikki ja olla onnellinen lemmikinomistaja. Rakentavaa keskustelua voi toki aina käydä erilaisista koulutusmetodeista, mutta jos toisen tekstejä ei lueta ajatuksella, ilman vakaumuksellisia laseja, voi jäädä huomaamatta useita asioita.

Minä olen kyllä aika onnellinen koiranomistaja. Rahaa palaa, miinus siitä, mutta katsokaa nyt noita. Toivon, että minun koirani ovat myös onnellisia.

Wissi ainakin näytti aika onnelliselta metsässä kurvaillessaan viime viikolla...