Olin vähän aikaa sitten kyläilemässä Helsingissä Rekun ja Onnin luona. Pojat oli oikein vieraanvaraisia. Paljon pusuja jaeltiin ja tulivatpa nuo veikkoset nukkumaan mun viereenkin, kun omia koiria ei ole ollut lähistöllä. Ruuasta piti pitää pitää lujasti kiinni, koska nuorempi herrasmies Rekku on aikamoinen ruuan rakastaja.



Kyseisenä vkloppuna kirjoitettua:

Rekun ruuanrakastajan ominaisuuksia onkin hyödynnetty tänä viikonloppuna, kun Rekun kanssa harjoiteltiin jumppapalloliikkeitä. Ei mennyt kuin pari minuuttia niin poitsu taiteili pallon päällä kuin vanha tekijä. Pidin pallosta jaloilla kiinni ettei se lähtisi pakoon koiran alta. Hyvin meni ensimmäiset treenit ja toisena päivänä harjoiteltiin lisää. Rekusta tulee vielä herrasmiessirkuskoira!












Oon ollu nyt kuukauden verran uudessa työharjoittelupaikassa eläintarvikeliikkeessä ja ai että on ollu mukavaa. Oon ottanut valokuvia, opetellut käyttämään kassaa, siivoillut, myynyt juttuja ja puhua pälpättänyt (ylläripylläri). Harjoittelua on suunnilleen 4kk jäljellä, joten saas nähdä mitä kaikkea sitä ehtiikään tehdä sinä aikana. Joka päivä on ollu kiva lähteä töihin (ellei ole nukuttanut ihan vietävästi) ja helposti on tullut tehtyä välillä pidempääkin päivää. Kohti omaa alaa ollaan ihan selvästi menossa.