Saku sammakko on koipipaloina

 Löysin jotain ihan mahtavaa tuossa äsken kun odottelin että nämä kuvat latautuvat tänne kaikkien iloksi. Miten voi olla mahdollista etten aikaisemmin ole näitä juttuja löytänyt? Onko ne olleet aina tuossa käsien ulottuvilla? Harmittelin niin kovin kun kävijälaskuri on jo muutamaan otteeseen haihtunut sivuilta, enkä koskaan ole perillä siitä kuinka moni sivuilla käy.

Löysin siis tarkkoja tietoja siitä, millä hakusanoilla blogiin on päädytty, kuinka moni tänne on eksynyt perustamisen (2009) jälkeen ja mistä maista tänne on eksytty. Nyt kaikki varmaan naureskelee että etkös tuota tiennyt, mutta määpäs olen ihan mielissään!

Entäs tämän päivän asia sitten:
Ajateltiin ilahduttaa eräänä päivänä koiria uudella pehmolelulla kun edellisestä on jäljellä enää erittäin tarkasti kaluttu nahka eli kuoret.

Pyysin Bassoa odottelemaan että saisin otettua kuvan sammakosta kun se vielä oli elämänsä kunnossa. Kyllähän kaikki koiraihmiset tietää ettei tällainen kauaa kestä kolmen koiran tiukoissa taisteluissa. Basso yritti kovasti osallistua kuvaukseen ja meinasi tippua sohvalta kun olisi pitänyt päästä jo lelun kimppuun.
Huomatkaa seinällä komea Oskari! Kuvan on ottanut minun iskä ja me teetettiin siitä canvastaulu 60x80 muistaakseni.

Eräs kaunis aamu olohuoneessa:

Tästä kuvasta joku saattaa tunnistaa jotain vihreää...

Ei siinä tainnut mennä kuin korkeintaan seuraavaan päivään että sammakosta alkoi tulla  koipipaloja ja vähän vaikka minkälaista palaa. Riepu(rievut) joka siitä jäi jäljelle ovat sitten sitäkin rakkaampia.

 Ups! Se tippui Wissin päälle. Kuinka täytyy toimia?

Vasten valoa otetuissa kuvissa huomasin että koti kaipaa hieman siivoamista. Pölyn leijumista hetken katsottuani siivosinkin oikein huolella.

Onko Bassossa vähän irvikissaa?

Niin ja jotten ihan unohda, Oskarin temppukoulu on tuloillaan, pikkuhiljaa. Kunhan saisi vähän kuvattuakin asiaan liittyvää. Pelkkä luettelo olisi niin tylsä (varsinkin kun Oskari osaa niin vähän juttuja).