Kymmenen päivän antibioottikuuri kourassa ja koira aivan tillintallin.
Soitin aamulla lääkäriin erittäin huonosti nukutun yön takia ja varasin Wissille ajan heti tälle päivälle. Sain ajan 10.30. Kävin koulussa pyörähtämässä tunnin ja Wissi oli takakontissa sen aikaa. (Oli pakollinen luento, joten piti käydä kääntymässä.)
10.50 päästiin Akuutissa odotushuonetta pidemmälle, mutta siis Wissi odotti autossa äiskän kanssa sen aikaa että Wissi kutsuttiin sisään, mahdollisen kennelyskän takia. Noh, keuhkot kuunneltiin ja sydän oli ok, mutta hengitysäänet epänormaalit. Ensin lääkäri mietti alkavaa keuhkokuumetta, miksi Wissin tila olisi hyvin voinut muodostua.
Huomasin myös yhteyden takapuolen nuolemisen ja yskän takana. Anaalirauhaset piti tyhjentää. Toinen oli normitäynnä, toinen tositäynnä ja Wissi kauheasti arasteli sitä kun lääkäri tyhjensi. Reippaasti tytteli kuitenkin antoi tehdä homman loppuun pientä vikurointia lukuunottamatta. Eli siis luultavasti takapuolen nuoleminen-> jotta rauhaset tyhjenisivät, oli aiheuttanut Wissille tulehduksen. Diagnoosissa lukikin sekä kurkunpääntulehdus että nielutulehdus.
Kuitenkin otettiin keuhkokuvat sivuilta ja päältä, ja Wissi oli edelleen reipas. Keuhkoissa oli vähän tihentymää?, mutta muuten ok ja sitten Wissi vielä rauhoitettiin ja kurkku tutkittiin paremmin. Näytti meillekin nielurisat ja kurkunpään jotka oli kirkuvan punaiset ja jotain limaakin siellä oli.
Wissi heräili hetkisen meidän kanssa takahuoneessa ja sitten meitä pyyrättiinkin jo ulos heti maksun jälkeen. Wissi raahusti eteenpäin pitkin eläinlääkäriaseman seinää ja me tuettiin sitä kummaltakin puolelta kun kävely meinasi olla huteraa. Varmaan sillä silmissä heitti kun piti jäädä aina seisomaan ja katselemaan maailmaa. Lopulta kannoin sen viimeiset metrit autoon kun neito ei olisi millään enää kävellyt.
Kävin itte vielä koululla ja kun äsken tulin kotiin niin täällä se koira makaa peittoihin kääriytyneenä ja äiti on ollut sille seurana, ja vahtinut vointia. Huomenna sitten aloitetaan antibioottikuuri ja toivotaan että kunto lähtee kohenemaan.
Me Oskarin kanssa taidetaan lähteä viettämään vähän laatuaikaa yhdessä kun Wissi on ihan tööt.
Seuraillaan tilannetta, mutta luultavasti saatiin Wissi sen verran ajoissa hoitoon ettei mitään vakavampaa ehtinyt kehittyä.
26. toukokuuta 2010
Yskä
Tässä muutama kolme päivää Wissi on yskinyt. Tänään yskä meni paljon pahemmaksi, ja ehkä siksi olen tähän aikaan ylhäällä. En pystynyt nukkumaan kun koko ajan kuulostaa siltä että koira tukehtuu kun ei enää jaksa yskiä. Jotain limaa on varmaan kurkussa koska korisee välillä. Sitten yskii sen pois ja on nyt ollu vähän aikaa ihan ok. Noin tunnin välein oon heränny kuuntelemaan enkä enää saanu unta.
Onkohan se kennelyskää? Luultavasti. Saattaa olla että yskä on nyt muutaman päivän pahempi ja sitten lievenee. Mutta kun koira ei voi nukkua, enkä minä varsinkaan kun olen huolissani. Jos minä sitä päivän ja pari seurailen niin jos se onkin hengetön? Soitan aamulla Akuuttiin ja kysyn mahdutaanko tälle päivälle vielä. Jossain haluan sen käydä näyttämässä. Meillähän ei ole kumpikaan koira koskaan yskinyt/ollut kennelyskässä eikä missään flunssassa. Vatsahan niillä on välillä sekaisin, mutta tällaista ei ole ollut ja ehkä siksi olen niin varovainen. En muista laitettiinko Wissille nelosrokote syksyllä, siinähä on kennelyskä mukana. Mutta eihän ne aina toimi rokotteetkaan, kennelyskääkin on niin monen monta laatua ja sen aiheuttaa eri virukset.
Kennelyskästä elainlaakari.fi sivustolla ja juurikin tuosta yskästä sanotaan että se kuulostaa siltä kuin koira yrittäisi yskiä jotain kepinpalasta tai muuta ylimääräistä esinettä ulos.
Toinen linkki joka valaisi minua kennelyskästä oli tämä: www.jakkelehtonen.fi/katiska/terveys/kennelyska/
Nyt tässä taas luulee ymmärtävänsä vähän paremmin mistä on kyse. Mietin että jos itsellä olisi tuollainen yskä niin ottaisin vaan lääkkeitä ja yskisin, mutta otan paljon vakavammin yskän kun se on koiralla. Älä kysy miksi, en kuitenkaan osaa vastata.
Nyt Wissi on ollu aika pitkään rauhassa. Vaihtoi petiä muutamaan kertaan ja yritti tehdä pedin olohuoneen matolle-> raapi sitä vähän vasemmalta ja oikealta.
Yritän saada vielä unta koska kouluun täytyy huomenna kuitenkin mennä. Jossain välissä sitten koiran kanssa lääkäriin.
Onkohan se kennelyskää? Luultavasti. Saattaa olla että yskä on nyt muutaman päivän pahempi ja sitten lievenee. Mutta kun koira ei voi nukkua, enkä minä varsinkaan kun olen huolissani. Jos minä sitä päivän ja pari seurailen niin jos se onkin hengetön? Soitan aamulla Akuuttiin ja kysyn mahdutaanko tälle päivälle vielä. Jossain haluan sen käydä näyttämässä. Meillähän ei ole kumpikaan koira koskaan yskinyt/ollut kennelyskässä eikä missään flunssassa. Vatsahan niillä on välillä sekaisin, mutta tällaista ei ole ollut ja ehkä siksi olen niin varovainen. En muista laitettiinko Wissille nelosrokote syksyllä, siinähä on kennelyskä mukana. Mutta eihän ne aina toimi rokotteetkaan, kennelyskääkin on niin monen monta laatua ja sen aiheuttaa eri virukset.
Kennelyskästä elainlaakari.fi sivustolla ja juurikin tuosta yskästä sanotaan että se kuulostaa siltä kuin koira yrittäisi yskiä jotain kepinpalasta tai muuta ylimääräistä esinettä ulos.
Toinen linkki joka valaisi minua kennelyskästä oli tämä: www.jakkelehtonen.fi/katiska/terveys/kennelyska/
Nyt tässä taas luulee ymmärtävänsä vähän paremmin mistä on kyse. Mietin että jos itsellä olisi tuollainen yskä niin ottaisin vaan lääkkeitä ja yskisin, mutta otan paljon vakavammin yskän kun se on koiralla. Älä kysy miksi, en kuitenkaan osaa vastata.
Nyt Wissi on ollu aika pitkään rauhassa. Vaihtoi petiä muutamaan kertaan ja yritti tehdä pedin olohuoneen matolle-> raapi sitä vähän vasemmalta ja oikealta.
Yritän saada vielä unta koska kouluun täytyy huomenna kuitenkin mennä. Jossain välissä sitten koiran kanssa lääkäriin.
19. toukokuuta 2010
Pihapuuhastelua
Tänään ollaan koirien kanssa oltu ulkona oikein urakalla. Minä olin koululla ja ulkona sielläkin. Koirat oli äiskällä hoidossa ja Ossi pääsi pärskyttämään veteen. Ei kuulemma uinut, mutta sai aikamoisia hepulipömpeleitä ja juoksi pitkin rantaa. Wissikin oli ottanut spurtin riehuvan Oskarin perään ja kastunut vatsaan asti.
Kun tulin koulusta, olinkin koko iltapäivän porukoiden pihalla koirien kanssa. Otettiin aurinkoa ja tein vähän pihahommia. Koirat makoili auringossa ja nauttivat kesästä. (vai mistä sen tietää nauttiiko ne, jos niillä onki ihan kamalaa... :o)
Takapihalta on aita poistettu joten Wissi oli remmissä. Oskari sai olla irti ja nyt harjoitellaan sitten rajoja ilman aitoja. Saa nähdä kuinka hyvin tuo ukkeli muistaa pysyä aidan oikealla puolen. Ihan hyvin se nytkin menee, mitä nyt välillä vähän nenä ja jalka ja toinenkin jalka eksyy väärälle puolelle. Kuitenkin vanhan aidan raja on jäänyt muistiin, koska ei se poitsu ole ensimmäisenä syöksymässä pikkumetsään ja naapureiden pihoille kun ulos pääsee.
Niin ja takapihalla oli tänään myös naapurin koirat, omalla pihallaan tosin ja verkkoaidn takana, mutta Oskari ei ruvennut sähläämään tyttöjen kanssa aidan läpi vaan tyytyi haistelemaan nätisti kun muistutin vähän kauempaa että aidalla ei auta riekkua. Oli kyllä lämmintä, ja toivon että on huomennakin kun ollaan taas ulkona :) sekä koulussa että koirien kanssa kotosalla.
Hyvää yötä!
8. toukokuuta 2010
Oskarin opasurasta mietteitä
Tässä sitä odotellaan että Oskarin tulevaisuudesta tulisi vähän uutta tietoa. En uskalla opaskoirakoululle soittaa ja kysyä asiasta koska mulle sillon keväällä sanottiin että sitte syksymmällä eli elokuun aikana varmaan tulee tietoa siitä mitä Oskari tekee jatkossa. Miten minä sitte seleviän ilman tuota varhaisvanhentunutta rauhanmiestä jos se jatkaa opasuraansa eikä jää meille asustelemaan.
Wissillekin voi tulla vähän vaikeita aikoja jos Oskari lähtee kokonaan. Nykyään yksinolot järjestyy jo ihan hienosti mitä ne nyt muutaman kolme minuuttia ulvoo ja volisee yhdessä. Lopun aikaa (noin viidestä tunnista) Wissi ja Oskari vaan nukkuu nätisti ihan hiljaa. Videokameralla voi kuvata vähän vajaa viis tuntia joten jos ne on pidempään yksin niin loppuajasta ei oo mitään tietoa sitte.
Tässä Oskari hienosti loikkaa. Kuva on tosi iso, en jaksanu sitä pienentää, jos sen yrittää tuosta isommaksi avata. Voi ku tuleehan sitä ikävä jos se lähtee. Vaikia nyt ku ei tiiä miten suhtautua tuohon Oskariin, ei tiiä lähteekö se vai jääkö se ja pitääkö nyt valmistautua mihin. Voe voe.
Eipä tässä muuta ihmeellistä. On se vaan ollu tosi hyvä vaihtoehto ottaa hoitokoira opaskoirakoululta :)
Wissillekin voi tulla vähän vaikeita aikoja jos Oskari lähtee kokonaan. Nykyään yksinolot järjestyy jo ihan hienosti mitä ne nyt muutaman kolme minuuttia ulvoo ja volisee yhdessä. Lopun aikaa (noin viidestä tunnista) Wissi ja Oskari vaan nukkuu nätisti ihan hiljaa. Videokameralla voi kuvata vähän vajaa viis tuntia joten jos ne on pidempään yksin niin loppuajasta ei oo mitään tietoa sitte.
Tässä Oskari hienosti loikkaa. Kuva on tosi iso, en jaksanu sitä pienentää, jos sen yrittää tuosta isommaksi avata. Voi ku tuleehan sitä ikävä jos se lähtee. Vaikia nyt ku ei tiiä miten suhtautua tuohon Oskariin, ei tiiä lähteekö se vai jääkö se ja pitääkö nyt valmistautua mihin. Voe voe.
Eipä tässä muuta ihmeellistä. On se vaan ollu tosi hyvä vaihtoehto ottaa hoitokoira opaskoirakoululta :)
5. toukokuuta 2010
Oskarin iltaohjelma
Tänään tuossa puoli 8 aikaan Oskari kävi pyörähtämässä pienimuotoisissa treeneissä Äimärautiolla. Wissi jäi porukoille tylsistymään ja minä suuntasin Oskarin kanssa kohti laatuaikaa kahdestaan. Paikalla oli muitakin koiria ja ensin oskarin reaktio olikin vetää joka suuntaan ja saada mahdollisimman paljon hajuja.
Päästin Oskarin pissalle, se päättikin kakata, ei sinänsä mikään yllätys kun sitä välillä tuntuu tulevan jatkuvasti :D Että mistä sitä oikein riittää...?
mentiin muiden sekaan vähän tsiigailemaan ja yritin saada Oskarin huomion pois Ah, niin mielenkiintoisesta maasta. Nenä veti maata kohti kuin magneetti ja minä vedin toiseen suuntaan kuin toinen magneetti. Kun Oskari muisti että mulla on jotain herkkua, ja sai alkuun vähän haistella niin kyllä se sitten jaksoi minua kuunnella. Mun pitikin sitten oll tosi mielenkiintoinen. Kilkatin korkealla äänellä ja kehuin paljon. Jos yritin vähän sinnepäin niin Oskari vähän vilkaisi ja jatkoi nenä kiinni maassa. Tarkoitushan ei olisi aina leikkiä sopraanoa kun ollaan jotain puuhaamassa, mutta se nyt vain sattuu Oskaria kiinnostamaan.
Pujoteltiin toisten koirien väleistä ja Oskari seurasi kyllä hienosti. Ei todellakaan oppikirjojen mukaan, mutta se ei vetänyt muiden koirien luo vaan keskittyi edes osaksi minuun.
Oskari oi kovin väsynyt kun lähdettiin kotiin ja se valahti heti takakontin pohjalle ja kuorsasi vienosti koko matkan kotiin.
Niin ja oli kiva nähdä vähän koiratanssiliikkeitä kun yksi nainen lapinkoiransa kanssa näytti mitä ovat harjoitelleet. Jäin minä vähän pohtimaan että miten niitä kaikkia voi alkaa harjoittelemaan? Siis että mistä lähteä liikkeelle esimerkiksi silloin kun haluaa että koira kulkee jalkojen välissä joko eteen- tai taaksepäin?
Hmm, sitä jäämmekin miettimään, mutta vielä loppuun muutama kuva jotka otin porukoiden takapihalla kun aurinko vielä mukavasti paistoi.
Wissiä vähän poseerautin kun halusin saada kuvia sen karvoituksesta ennenkuin nypin sen. Kuten joku saattaa huomata, ei Wissin karkea pörrö näy näissä kuvissa oikein mihinkään, joten se siitä sitten. Ehkä väri saattaisi vähän muuttua tummemmaksi nyppimisen jälkeen, varsinkin reisistä. Saa nähdä kunhan käyn työhön.
Wissin pistin sisälle ja otin Oskarin kanssain auringonpaisteeseen, ja Oskari poseerasi.
Siinä on meillä kiiltävä labbis.
Wissiä otti kovastipaljon päähän kun Oskari sai olla ulkona enempi ja hän on vaan sisällä! Meinasi Wissillä tulla itku.
Oskari näytti parhaita puoliaan. "Kato silleen oikein hajamielisen kiinnostuneen tärkeänä tuonna ylös niin mä otan kuvan.. Just noin, toi on hyvä!"
Otin kuvan myös tuosta Oskarin ei niin miellyttävästä mutta sitäkin söpömmästä turpavärkistä josta aina löytyy kuolan lisäksi mitä ihmeellisempiä asioita, kuten koiran kakkaa sekä erilaisia paperivalmisteita.
Nyt kaksi kuolapetteriä (kyllä, kaksi, Wissikin kuolaa tänään) odottelee tuossa jaloissa ruokaa. Wissi vielä pirauttaa pienen serenadin kun ruokaa ei ala kuulua. Tähän on hyvä lopettaa ilta. Huomenna taas uusi päivä. Tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää.
Päästin Oskarin pissalle, se päättikin kakata, ei sinänsä mikään yllätys kun sitä välillä tuntuu tulevan jatkuvasti :D Että mistä sitä oikein riittää...?
mentiin muiden sekaan vähän tsiigailemaan ja yritin saada Oskarin huomion pois Ah, niin mielenkiintoisesta maasta. Nenä veti maata kohti kuin magneetti ja minä vedin toiseen suuntaan kuin toinen magneetti. Kun Oskari muisti että mulla on jotain herkkua, ja sai alkuun vähän haistella niin kyllä se sitten jaksoi minua kuunnella. Mun pitikin sitten oll tosi mielenkiintoinen. Kilkatin korkealla äänellä ja kehuin paljon. Jos yritin vähän sinnepäin niin Oskari vähän vilkaisi ja jatkoi nenä kiinni maassa. Tarkoitushan ei olisi aina leikkiä sopraanoa kun ollaan jotain puuhaamassa, mutta se nyt vain sattuu Oskaria kiinnostamaan.
Pujoteltiin toisten koirien väleistä ja Oskari seurasi kyllä hienosti. Ei todellakaan oppikirjojen mukaan, mutta se ei vetänyt muiden koirien luo vaan keskittyi edes osaksi minuun.
Oskari oi kovin väsynyt kun lähdettiin kotiin ja se valahti heti takakontin pohjalle ja kuorsasi vienosti koko matkan kotiin.
Niin ja oli kiva nähdä vähän koiratanssiliikkeitä kun yksi nainen lapinkoiransa kanssa näytti mitä ovat harjoitelleet. Jäin minä vähän pohtimaan että miten niitä kaikkia voi alkaa harjoittelemaan? Siis että mistä lähteä liikkeelle esimerkiksi silloin kun haluaa että koira kulkee jalkojen välissä joko eteen- tai taaksepäin?
Hmm, sitä jäämmekin miettimään, mutta vielä loppuun muutama kuva jotka otin porukoiden takapihalla kun aurinko vielä mukavasti paistoi.
Wissiä vähän poseerautin kun halusin saada kuvia sen karvoituksesta ennenkuin nypin sen. Kuten joku saattaa huomata, ei Wissin karkea pörrö näy näissä kuvissa oikein mihinkään, joten se siitä sitten. Ehkä väri saattaisi vähän muuttua tummemmaksi nyppimisen jälkeen, varsinkin reisistä. Saa nähdä kunhan käyn työhön.
Wissin pistin sisälle ja otin Oskarin kanssain auringonpaisteeseen, ja Oskari poseerasi.
Siinä on meillä kiiltävä labbis.
Wissiä otti kovastipaljon päähän kun Oskari sai olla ulkona enempi ja hän on vaan sisällä! Meinasi Wissillä tulla itku.
Oskari näytti parhaita puoliaan. "Kato silleen oikein hajamielisen kiinnostuneen tärkeänä tuonna ylös niin mä otan kuvan.. Just noin, toi on hyvä!"
Otin kuvan myös tuosta Oskarin ei niin miellyttävästä mutta sitäkin söpömmästä turpavärkistä josta aina löytyy kuolan lisäksi mitä ihmeellisempiä asioita, kuten koiran kakkaa sekä erilaisia paperivalmisteita.
Nyt kaksi kuolapetteriä (kyllä, kaksi, Wissikin kuolaa tänään) odottelee tuossa jaloissa ruokaa. Wissi vielä pirauttaa pienen serenadin kun ruokaa ei ala kuulua. Tähän on hyvä lopettaa ilta. Huomenna taas uusi päivä. Tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää.
Hyvää vappua näin jälkikäteen!
Oskari kävi vappupäivänä vapputorilla. Lähdettiin pienellä porukalla käymään torilla vähän ostamassa lakua ja ilmapallokin oli tottakai saatava. Oskari lähti mukaan juoppomagneetiksi ja vähän tsillailemaan kaupungin vilinään. Juoppomagneettius ei kyllä ollut tahallista, sitä vain sattuu koirien kanssa.
Oskari tapasi 4(?)kk ikäisen kaukaasianpaimenkoiran pennun vappuvilinässä. Pentu olisi kovastikin halunnut leikkiä mutta Oskari otti asian lopulta aika viileästi eikä jaksanut kiinnostua toisen härkkimisestä.
Ihmisiä oli paljon ja Oskari sen kuin porskutti menemään. Nähtiin muutama tuttu ja Oskari oli vähän turhan onnessaan. Taas nähtiin ettei sillä ole paljon enää käytöstapoja jäljellä kun en ole siihen tarpeeksi keskittynyt. Hyppi ja pomppi ja likasi ihmisten vaatteita.
Että tervetuloa vain tervehtimään Oskaria jos satutaan törmäämään. ;)
Sitten Oskarille löytyi hyvä pallo. Oskari kun on niin rakastava koira, niin mikäs sen parempi kuin I love you pallo. Oskari ei edes huomannut kun pallo keikkui niskan päällä. Liekkö vain keventänyt raskasta taakkaa jota Oskari joka päivä pään muodossa joutuu kantamaan.
Ensin jaksoi vielä komeasti edustaa, mutta välillä piti sekä odottaa josko saisi vähän jäätelöä syöjiltä...
... Mutta lopulta poseeraaminen ei ollut enää niin kivaa ja Oskarista tuli perusOskari. Lumppasilmä
Miten voikin koira näyttää noin surkealta :D Oskari taitaa tämän kyllä ehdottoman hyvin. Ei tuollaista olekkaan.
(ps. Oskari ei ollut oikeasti irti, muokkasin kuvaa vähän :))
Hyvää vappua!